01 Autokorjaamo: kompakti ja koruton teos pääsee lähelle tällaisten teollisuusalueiden reunojen autopajojen tunnelmaa. Sisätilat autenttiset, tietokonehiiri on hyvä yksityiskohta. Jotain elämää tämä kuitenkin kaipaa. Korjattavana oleva auto olisi ollut kertova lisä. Samoin joku selvempi autokyltti? Julkisivussa olevat rillit voi ymmärtää auton pyöriksi, mutta kylttiä olisi voinut kehittää pidemmälle.
02 Autostereoliike: Aika klassinen ulkoasu tässä. Mukava monitasoinen massoittelu Kyltti kertoo, mistä on kyse - mutta ehkä autojen maailma olisi voinut näkyä sisälläkin? Nyt siellä näyttää olevan kolme samanlaista ämyriä kaupan. Samoin liiketilan avoimuus kummastuttaa. Portaassa olisi voinut olla kaide. Liiketilan ovi sopii hyvin. Kuvakulmat on hyviä ja tausta siisti, mutta kuvat ovat aika rakeisia.
03 Body Shop: Hauskasti uudelleentulkittu kosmetiikkaliike Lego-huumorin keinoin. Kädenostomahdollisuus on lempparini. Toisaalta sen vieressä myytävät "vaatteet" ovat ehkä liiankin normaaleja? Myös myytävät päät olisivat kenties lisänneet absurdia huumoeria teoksessa. Liiketilan muotoilu on mukava, ja yläkerran yksiö on erinomainen! Kertoo myös modulaaritalojen mittakaavan haasteista: asuinkerrokseen mahtuu vain yksi yksiö. Matto on komea ja huonekasvi hauska, keittiö kiva nostalginen kuviolaattoinen ja alakaapin ovineen. Trans-black mikron ovi on erinomainen! Porraskuiluun tuleva 2. kerroksen väliseinä tekee siitä ahtaan oloisen. Asukasta mahtaa harmittaa kulmaikkunan eteen laitettu kyltti. Valokuvaus on hyvä. Ansaittu voitto.
04 Cornering: Näkyvä teos, jossa on mielenkiintoisella tavalla hyödynnetty jotain... mainosvaloa? Voisi olla hieno osa yhteisteosta. Nyt yläkerrat ovat aika keskeneräisen oloiset - ja itse vierastan noita asehommia sen verran, että ei oikein nappaa. Lego-kauppa on hienonpi ja siisti, mutta yksityiskohditaan aika lähellä esikuvasettiä. Valokuvat muuten hyvät, mutta pääkuvassa yksi nurkka rajautuu ärsyttävästi ulkopuolelle.
05 Hyljitty kiinteistö: Tuttu näky lähes jokaisesta kaupungista. Pisteet autenttisuudesta. Luuranko on hyvä yksityiskohta, ja hiemat vinoista kirjaimista tulee mieleen ne erillisistä A4-tulostekirjaimista kootut vastaavat ilmoitukset. Naarmuisat ikkunapaneelit sopivat tähän hyvin; toisaalta siniset ovet pistävät silmään, läpinäkyvä olisi ollut parempi. Katto ei oikein nappaa, tasainen olisi ollut riittävä.
06 Leijulautavuokraamo: Yllättävä ja hauska teos, jonka tekijää en kyllä arvannut. Lennokas kyltti, jossa noita Vidyo-naujoja on hyvin käytetty. Rengaskasa on hyvä symboli liikkumisen vallankumoukselle, ja liftarmeista kasattu tie on ovela. Talossa pidän erityisesti kattoikkunasta. Jykevä vankileiriaita on vähän epämääräinen, vaikka tekniikaltaan kiintoisa - enpä ole ennen tuollaista nähnyt. Kristallit eivät oikein tunnu luontevalta kokonaisuudessa. Valokuvaus on onnistunut hyvin.
07 Observatorio: Tämä on lempiteoksiani kilpailussa. Komea kattomaisema, jota savupiiput kivasti ryhmittää, ja yleensäkin observatorio on hauska, aika omituinen idea katurakennukselle. Värit ovat hyvät, ja ronskit kukkalaatikot topivat kokonaisuuteen. Markiisien pilarit ovat hitusen liian raskaat kokonaisuuteen - markiisit noin yleensä ovat helposti kasaan rullattavia. Ryästäsdetalji voisi olla parempi, seinä muuttuu katoksi aika äkkinäisesti; ikkunan yläpuolella voisi olla jotain, ja räystäs olisi tarpeen... Kattoikkunat ovat hienot, muiden ikkunoiden ulkoneminen on ehkä vähän hassu, kenties puolen nupin sisännös olisi toiminut paremmin (ettei ikkunapuut koko ajan kastu sateessa). Myös kulmatornin ja seinän rajakohta olisi voinut olla elegantimpi. Kaari-ikkunoista tehdyt ranskalaiset parvekkeet ovat mielenkiintoiset. Valokuvaus aika hyvä, vähän kauempaa olisi voinut ottaa kuvat.
08 Okkultistinen kauppa: Okkultismi on tässä tavoitettu hyvin. Kenties liiankin; kokonaisnäkymä talosta puuttuu, joten se jää aika salatieteellisempi. Massa on kuitenkin kiinnostavan monipuolinen, pohjakerroksen arkadi on hyvä. Siipiolento lisää dramatiikkaa. Muurinharjan vaaleansinistä olisi voinut käyttää enemmänkin, sen kontasti on hyvä. Puolikuusymboli oven yläpuolella on hieno. Sisätilosta löytyy vaikka mitä; myyjä on valikoimaan verrattuna aika arkisen näköinen! Kuvat ovat selkeät, mutta kuvakulmia olisi voinut miettiä pidemmälle.
09 Ooppera: Tämä taitavilla tekniikoilla toteutettu työ nostaa esiin ikiaikaisen kysymyksen arkkitehtuurin muodon ja toiminnon suhteesta. Oopperan oopperamaisuus ei välity pelkän katufasadin perusteella: Rakennus tarvitsee näyttämökuvun, salin pitäisi näkyä rakennuksen muodossa. Oopperat ovat syystä erillisiä monumentaalirakennuksia eikä osia umpikorttelirakenteessa. Nyt oopperaisuus tulee esille pelkässä frontonin nimikyltissä; ja siinäkin englanninkielinen artikkeli saa kohtuuttoman suuren huomion. Yleensä kai artikkelia ei tällaisessa yhteydessä käytetä, eikä toisaalta ooppera tunnu niin erityisen englanninkielisen kulttuuripiirin ilmiöltä, että kielen alleviivaminen olisi tarpeen. Minulle tulisi mieleen enemmän Pariisi oopperakaupunkina, tai Saksa ja Wagner. Oopperamaisuuden olisi voinut tuoda julkisivuun ornamentiikalla käyttämällä vaikka teatterinaamioita, lyyria jne. Ikkunoiden alapuoliset käsiraudat toimivat nyt kyllä hyvin festooneina. Tässä oli eristuisesti mainittu myös vinot ovet. Ne ovat teknisesti onnistuneet, mutta sisäänkäynti tuntuu olevan ristiriidassa rakennuksen kanssa. Ovet ovat matalat lasiovet - jotenkin anakronistinen valinta muuten historistisessa julkisivussa, varsinkin kun hahmotkin vaikuttavat yhden tai kahden vuosisadan takaisilta. Ovet voisivat edes avautua symmetrisesti. Pääikkunoita rajaavat SNOT-tekniikat ovat hyviä, samoin pilarien jalutat ja kellarikerroksen rustica. Kuvakulmissa on parannettavaa, pääkuvan olisi voinut ottaa kauempaa ja alempaa niin, että julkisivu olisi ollut enemmän projektiona ja vähemmän lintuperspektiivissä.
10 Plug and Play: huumorin keinoja käyttävä teos tuo mieleeni kaupunkiyhteisteokset jostain vuodelta 2011; tai ainakin takaosan laitapuolen kulkijat, kukaan takomon esiteineistä ei ollut tarpeeksi hurja tehdäkseen seksikauppaa (muistaakseni). Värinkäyttö on hyvää, ja sydän ovennuppina on hauska. Valaisinpylväät ovat aika jyjevän oloiset, ne olisi voinut jalustaa isommaksikin rakenteeksi, ehkä bussikatokseksi? Ilmastointilaite ja takaosan putket ovat hyviä yksityiskohtia. Alusta ei ole moduulipohja eikä taida olla Lego-osakaan, kun ei ole nupeissa logoja. Valokuvaus on aivan hyvä, pahvilaatikko sopii tunnelman.
12 Red Dragon Sword World: Tasapainoinen, hyvin onnistunut teos. Vanha lentolisko on söpö logo. Punainen katto punaisen seinän kanssa ei ole ehkä optimaalisin väriyhdistelmä, mutta menettelee. Talon taittuminen auki on järjestetty hyvin, samoin pyöristetyt nurkat. Ullakkoasunto on sympaattinen; savupiippu on kenties vähän viittellinen. Pidän pystytangoilla jaetuista ikkunoista. Kuvat ovat hyviä, kuvakulmat on valittu onnistuneesti.
13 Taidegalleria: Kompakti rakennus sopii hyvin tontilleen. Teos on tekijänsä näköinen. Värit ovat onnistuneet, mutta kerrokset vaikuttavat irrallisilta toisistaan. Varsinkin koristelistan ja mansardikaton yhteys on epätyydyttävä. Taustatarinan mukaan rakennuksen ylimmät kerrokset on tehty 1970-luvulla, mutta tätä ideaa olisi voinut viedä pidemmällekin ja korostaa vanhan ja uuden osan eroa. Pohjakerroksen ikkunapuite on kiinnostava.
14 Taidekauppa: Taideliikkeen linja vaikuttaa olevan pop-taidetta ja kitchiä, mikä on hauska lähtökohta teokselle. Kokonaisuudessa kauppamaisuutta olisi voinut korostaa, nyt tarkoitus ei oikein hahmotu; vaikka iso näkyvä kyltti olisi auttanut. Cocktail-lounge sopii toisaalta hyvin villien teosten galleriaan. Kuvat ovat melko selkeitä, mutta kaikissa osa teoksesta rajautuu ulkopuolelle.
15 Talvitien talo: Tuttu rakennus, Seinäjoella ei esimodernistisia taloja kovin montaa ole. Taitaa olla kisan ainoa kopio olemassa olevasta rakennuksesta? Mittakaava perustuu varmaan 2x4-tileihin kulman rusticassa. Kulma näyttääkin hyvältä, mutta mittakaava on melkoisen suuri minihahmoille. Kerroskokeutta tautaa olla kuutisen metriä. Parveke on hieno ja teippaukset tuovat taloon realismia, mutta osa yksityiskohdista näyttää kiireisiltä, varsinkin liiketilojen portaat ja orvon oloiset kattoikkunat. Komea katto päätyineen muuten. Hahmot seisovat aika staattisesti paikallaan.
16 TOY-lelukauppa: Kokonaisvaltaisen komea teos kulutusyhteiskunnan lapsille. Onnistunut sekoitus modernia liiketalorakentamista ja historismia. EU-tähdet on väreiltään toimivia. Minihahmot tuo taloon eloisuutta. Yläkerran ikkunoiden takana on vähän tyhjää, osana yhteisteosta se ei varmaan haittaisi, nyt pistää silmään. Nallelogo ln suloinen. Valkoinen tausta ei ole kovin optimaalinen, ja kuvat olisi voitu ottaa alempaa ja suorassa. Ovat kuitenkin melko selkeitä.
17 Tulevaisuuden kauppakatu: Iso ja komea teos, johon on nähty vaivaa, taidolla. Kerrosten laatuerot on toteutettu hyvin, yläpuolinen paratiisi korostaa tätä. Keskiosan verstas on ehkä hienoin yksityiskohta. Komeasti myös alakerta näyttää vanhalta vankalta rakennuksesta, jonka päälle on sitten kasattu lisää kerroksia. Vaaleanharman aidan tekniikka on hieno. Toisaalta kokonaisuus tulkistee "liikekiinteistöä" aika vapaasti, ja on sitä kautta vähän kyseenalainen kisatyö. Mutta ei kai siinä, onhan se selvästi kiinteistö ja siinä on liiketiloja, hyväksytään. Kyborgiklonkku on upea, kuvat melko hyviä, mutta taas pääkuvassa ylä- ja alaosa leikkaantuu pois; ei kai jäsenistöllä ole niin pienet kämpät, ettei voi viedä kameraa puolta metriä taaemmaksi? Ulkonakin voi ottaa valokuvat. Kuvan jälki on tässä kuitenkin selkeää.
---
Ja sitten muutama sananen omasta työstäni. Kuten kuvauksessa lukee, pankki perustuu Gesellius, Lindgren, Saarisen Pohjoismaiden Osake-Pankin talon suunnitelmaan vuodelta 1903, varsinkin tähän Eliel Saarisen akvarelliin:

[
mfa.finna.fi]
Talo toteutui vuolukivipintaisena ja ilman tornia. Oikeastaan se ei ollut uudisrakennus vaan täydennus ja muutos - pohjalla ollut runko oli kait jo C. L. Engelin tekosia. Pankkisali toki oli uusi, ja julkisivu pinnoitettiin kokonaan. Se oli juhlittu rakennus, jota esiteltiin ulkomaisissakin ammattilehdissä ja joka vaikutti suomalaisen jugendin siirtymiseen kohti symmetriaa ja järjesteystä kiihkokauden jälkeen.

[
mfa.finna.fi]
Pankki kuitenkin jyrättiin jo 1930-luvulla Frosterus & Gripenbergin valtavan pankkitalon tieltä. Rakennus "koristaa" Senaatintorin lounaisnurkkaa, ja sitä pidetään jossain määrin paikkaansa sopimattomana.
Lähdin tulkitsemaan tuota pankkia oman mieleni mukaan. Jätin pois kaksi ikkuna-akselia, jotta se mahtuisi yhden moduulin leveydelle; vaikka oikea rakennus ei ole suuri, niin olisi se kuitenkin minihahmomittakaavassa vaatinut ainakin sen 50 nuppia leveyttä. Lisäksi halusin leikata pankkisalin, sillä alkuperäinen oli hieno tila, päärynäpuulla ja kuparilla sisustettu ja lasikatolla valaistu:

[
mfa.finna.fi]
Tästä seuraa tietty epäloogisuus; fasadi on kokonainen, mutta sisäosa leikkaantuu. Ehkä pankki oikeasti jatkuu sen 2 ikkuna-akselia kummalakin puolella. Tai sitten osa pankkisalista on naapurirakennuksen takana. Kumpikin on mahdollista. Kun kerran leikkasin salin niin leikkasin myös sinne johtavan vestibyylin ja kaksi yläkertojen huonetta. Ne saivat savuhormin ja uunit - vuolukiviuunin vestibyyliin, ison kaakeliuunin (joka perustuu Valter Thomén malliin, ja jonka rakensin alkujaan toisen projektiin) johtajn huoneeseen ja pienemmän historistisen uunin työntekijöiden taukohuoneeseen.
Koristemaalaukset ovat tosiaan seinien sisään muurattuja MtG-kortteja. Esikuvapankin sisäornamentiikka oli abstraktia tai veistosmuotoista, mutta freskoja kyllä tehtiin tuona aikana vastaaviin pankkeihin. Tässä ne luovat tilaan tietyn sakraalin, kirkkomaisen tunnelman. Oikestaan tuo sali on liiankin korkea; jostain syystä lisäsin siihen loppuvaiheessa yhten kääntyvän kattosegmentin, jonka olisi voinut jättää pois. Alkuperäinen on kait kahden kerroksen korkuinen.
Teos tulee sitten osaksi Suomalainen kaupunki -projektia, johonkin leikkaantuvaan kortteliin.
Lainaus
Skarpa
Pohjoismaiden Osakepankki
Tekijä ei ollut mikään varsinainen yllätys. Pankki on kaikin puolin hienosti rakennettu. Ulkopuolelta olisin mielelläni nähnyt jonkun kuvan ainakin kattorakenteesta.
Kiitos! Pankkisalin vesikatto on vain mustaa palikkaat/levyä, jossa on 10 nupin leveydeltä 1x2x2-paneeleita lasikattona. Sen kiinnitys näkyykin kuvissa. Takapuolella ei ole varsinaisesti mitään, mutta kisan jälkeen laajensin rungon koko moduulin levyiseksi niin, ettei se näytä pahalta osana isompaa korttelia.
----------------------------------------
Cyclopics Bricks -bloginiKuulun ANKP:een!
Muokattu 1 kertaa. Muokattu viimeksi 02/09/2022 13:58.