Tähän ketjuun voi liittää vinkkejä Legojen kuvaamisesta, mikä on itsessään melko monimutkainen ja vaikea tehtävä, vaikka toisin ehkä luulisi.

Aloitan yleishuomiolla Lego-kuvaamisesta kaikille rakennuskilpailuihin osallistujille:

Miettikää kuvakulmaa edustuskuvassa tarkkaan ja välttäkää kaukaa otettua lintuperspektiiviä, jossa näkyy koko teos. Tällainen kuva on hyvä olla mukana, mutta ei kuitenkaan pääkuvana. Se on kuvakulmana epäluonnollinen ja tylsä, koska se ei korosta erityisesti mitään, ja kaikki muutkin luultavasti käyttävät sitä.

Jos säännöt eivät erikseen vaadi sellaista pääkuvaksi, rohkeammat valinnat ovat luultavasti parempia. Esim. otokset katutasolta, vaikka niissä ei edes näkyisi teoksen reunat.

Kuvakilpailuissa olisi muutenkin parempi korostaa yhtä tapahtumaa monen pienen sijaan, koska monta pientä hukuttavat helposti toisensa.

Eli tiivistettynä:
A) Luonnollinen kuvakulma eli sellainen näkymä, jota hahmo teoksen sisällä voisi katsella.
B) Ei haittaa, vaikka koko teos ei näkyisi pääkuvassa, jos säännöt eivät erikseen vaadi sitä. Loput teoksesta voi esitellä hyvin lisäkuvissa.
C) Vain yksi tarina suoraan kuvan keskellä. Taustalla voi harkitusti tapahtua jotain muutakin, mutta selkeästi keskellä kuvaa vain yksi päätarina.


- Samppu

---------------------------------------------------------------------------


Lego-superfani
Star Wars -superfani
Aivotutkimus on intohimo.
Kissat <3

"Play is the highest form of research." - Albert Einstein

Moi,

Kuvaamisen tekniikkaan löytyy netistä lukuisia ihan käypäsiä vinkkejä hakusanalla "tuotekuvaus".

Jonkinlainen kamera on tietysti hyvä olla, kännykällä ja pokkarillakin pärjää tosi pitkälle.
Ainoa lisävaruste jota pidän välttämättömänä on toimiva jalusta kameralle. Toimivalla tarkoitan tässä mitä tahansa kohtuullisen tukevaa ja helppokäyttöistä mallia.

Valaistuksen suhteen Legot ovat todella haastavia. Joka muoto kiiltelee ja värien toistuminen oikein on aluksi vähintäänkin haastavaa.

Helppo ja halpa ratkaisu valaisuun on kuvata ulkona pilvipoutaisena päivänä. Tällöin valo jakaantuu tasaisesti ja pehmeästi. Aloittelijan yleisin virhe valaistuksessa on sekoittaa keskenään erilaisia valonlähteitä, kuten neon, led, hehkulamppu tai luonnonvaloa keskenään. Siinä värit toistuvat sitten kuvassa ihan miten sattuu. On muuten kokeiltu.


Jos teoksien kuvaaminen alkaa kiinnostaa enemmän, aikaa myöten alkaa kalustoakin kertyä.
Kamera makro-objektiivilla, kunnon valokuutio, kuvausvalot jne. Nälkä kasvaa helposti mutta siinä ei pidä kiirehtiä. Aikaa myöten taitojen kehittyessä vasta selviää mitä haluaa kuvata ja mistä siinä voisi olla apua. Ratkaisevimpa elementinä pidän silti kuvaajan kärsivällisyyttä. 20-30 otosta samasta kohteesta eri asetuksilla tuntuu nykyään ihan normaalilta. Kyllä siitä joukosta löytyy jo joku joka miellyttää itseäkin.

Asettelu, valot, syväterävyys/taustan häivytys jne. näitä oppii kuvaamalla. Kukaan ei ole aloittaessaan mestari.

Kannustan kaikkia kokeilemaan teoksien ikuistamista kuvaamalla.
Siitä jää kivoja muistoja ja oppii sitä kuvaamistakin siinä samalla.

terv. R2-D2
********************
Palikat pitää laittaa liikkumaan, ne tykkää siitä !